Müüt mustalt töötavast Eesti ehitajast

Soome ehitustöölite ametiühing (Rakennusliitto) tegi eelmise nädala neljapäeval arappi riigi ergutustoetusega rajatavatele ehitusobjektidele (sama teemat kajastasid ka Delfi ja Hesari): välismaalt pärit töötajate osakaal on 64%, enamus neist on pärit Eestist, juhuslikult jäi hambusse 600€ kuupalgaga tellingupaigaldaja ja müüt elab edasi – Eestist pärit tööjõud on mingi hämar värk, kes kollektiivlepingust pole kuulnudki ja maksavad makse krt teab kuhu riiki (kui üldse maksavad) ja Eesti ehitaja võtab töö ära 20 000–lt töötult Soome ehitajalt.

Pilti laiendab pisut Hesari kommentaariumi sirvimine: pooled arvamuse avaldajatest pole teemaga lihtsalt kursis (näiteks arvavad, et kuni 6 kuud saab Soomes töötada makse maksmata – selline luksus lõppes juba 01.01.2007, kusjuures maistraatti esitas poliitiliselt korrektse põhjenduse, kuid politsei ütles oma kodukal häbenemata välja: “Seadusemuudatus on vajalik Soome tööjõuturu kaitsmiseks”).

Ylevaade Hesari kommentidest:

• Valitettavasti suurin osa suomalaisista rakennusmiehistä osaa irroittaa vain nosturinkoukun elementistä uudisrakennuksella
• Ensinnäkin, jos uutista ei olisi kirjoitettu rakennusliiton tovereitten tilaustyönä, toimittaja olisi voinut todeta, että kaikesta rasistisesta mölötyksestä huolimatta suurin osa raksalla työskentelevistä on Suomessa rekisteröityjen yrityksen palveluksessa.
• Telineasentajalle maksettava 2500 euron palkka on kyllä jo niin kohtuuton, että ei semmoista pidäkään maksaa. Se on ryöstämistä. Yhtään valtion elvytysrahaa ei tuommoiseen pidä panna. Toisekseen, suomalaiset rakentajat eivät suostu töihin työehtosopimuksen hinnoilla, vaan vaativat ylikuumenneen markkinan palkkoja. Nyt on lama, joten suomalaisten hintataso on kohtuuton
• Lisäksi toimittaja olisi voinut ilmaista iloa siitä, että tämän ulkomaisen työvoiman avulla pidetään Suomen rattaat pyörimässä. Rakentamisessahan ei ole kyse vain raksalaisten työllistämisestä, vaan myös oheisalojen työllisyydestä.Ulmainen työvoima ei tässäkään vie yhtään kenenkään duunia. Päinvastoin. Jos suomalaisia käytettäisiin rakentaminen olisi jo kuivunut ja niin olisivat myös työttäminä monet siitä leipänsä saavat palvelualan, teollisuuden, kuljetuksen, kaupan ja suunnittelun alan töissä olevat suomalaiset.Niin kuin Saksassa ja Englannissa on todettu ulkomainen työvoima ei vie työpaikkoja. Monia niistä työpaikoista nimittäin ei edes olisi ilman niitä ulkomaalaisia, vaan toiminta olisi lopetettu, ja samoin niiden työpaikkojen avulla pyörivät monet muutkin työpaikatKiitämme rakennusalaa sopeutumisesta vallitsevaan markkinaan ja sen panoksesta suomalaistenkin työllistäjänä järkevän toiminnan avulla
• 1. Suomalainen ei tule minimipalkalla. Työttömyysturva on ruhtinaallinen. Lamassa ei mikään yritys pysty kilpailemaan sen kanssa.
  2. Hoitajia toki riittää vientiin. Olet niellyt TEHYn valheet. TEHYon ihan itse tehnyt tutkimuksen ulkomaille muuttaneista hoitajista. Sen tutkimuksen mukaan syy ei ollut raha, vaan yksinkertaisesti nuorten ihmisten halu nähdä maailmaa. Jos eivät sattuneet rakastumaan kunnon mieheen, suurin osa palasi. Merkittävä ryhmä olivat myös ns. ruovat, jotka muuttivat ulkomaille vain ja ainoastaan puolisonsa työn vuoksi. Tarkoituskaan ei ollut mennä hoitajaksi yhtään mihinkään, vaan vähän pelailla golfia ja hoidella kotia.
  3. Pääkaupunkiseudulla tarvitaan ehdottomasti ulkomaisia bussikuskeja. Suomalaisista työttömistä ei hommaan ole. Siinä vaaditaan sosiaalisia taitoja, kykyä ottaa vastuuta ja pitää itsensä siedettävässä kunnossa. Alkoholisteja ei voida edes ajatella
• Kuten moni muukin ammattiliitto, rakennusalan ammattiliittokaan, ei ole vuosikymmeniin ajanut jäsentensä etua. Tietysti siltä tuntuu että on, kun pyritään lakkoilulla joka vuosi nostamaan palkkaa epärealistiselle tasolle, hetaan lisää "pekkas ja pakkaspäiviä" pyritään vaikeuttamaan irtisanomista vaikka työntekijä olisi ollut päissään kuukausi kaupalla. Edellä mainittujen "etujen" hakeminen jäsenistölle on heikentänyt Suomalaisen työmiehen mahdollisuutta saada töitä. Paperilliitto on onnistunut jo ajamaan työttömäksi suuren osan jäsenistään ja rakennusliitto tulee perässä.
  Ammattiliittojen sinänsä tärkeä työ oli tehty 1970 luvun lopussa, sitten ne olisi pitänyt lakkauttaa.
• Lisäksi toimittaja olisi voinut ilmaista iloa siitä, että tämän ulkomaisen työvoiman avulla pidetään Suomen rattaat pyörimässä. Rakentamisessahan ei ole kyse vain raksalaisten työllistämisestä, vaan myös oheisalojen työllisyydestä.
• Ulmainen työvoima ei tässäkään vie yhtään kenenkään duunia. Päinvastoin. Jos suomalaisia käytettäisiin rakentaminen olisi jo kuivunut ja niin olisivat myös työttäminä monet siitä leipänsä saavat palvelualan, teollisuuden, kuljetuksen, kaupan ja suunnittelun alan töissä olevat suomalaiset.
• Niin kuin Saksassa ja Englannissa on todettu ulkomainen työvoima ei vie työpaikkoja. Monia niistä työpaikoista nimittäin ei edes olisi ilman niitä ulkomaalaisia, vaan toiminta olisi lopetettu, ja samoin niiden työpaikkojen avulla pyörivät monet muutkin työpaikat
• Kiitämme rakennusalaa sopeutumisesta vallitsevaan markkinaan ja sen panoksesta suomalaistenkin työllistäjänä järkevän toiminnan avulla
• Rakennusmies on Suomen yleisin ammattinimike. Se tarkoittaa puhtaasti sitä, ettei henkilöllä todellisuudessa ole minkäänmoista ammattitaitoa. Olisikin syytä siivota nämä ns rakennusmiehet siitä työttömien suomalaisten tilastosta.
• Täällä oletetaan lähtökohtaisesti, että suomalaiset tekevät laatua ja ulkomaiset sutta ja sekundaa. Ei kokemukseni mukaan pidä paikkaansa. Suomalaisten alihankintafirmojen (aliurakoinahan nuo työt pääsääntöisesti tehdään) kanssa on enemmän sääntönä, että mallityöt tehdään miten sattuu, ja millä materiaaleilla edelliseltä työmaalta on sattunut jäämään. Ja sitten jähnätään jokaisesta työdetaljista, että saisiko tämän kuitenkin tehtyä huonommin ja halvemmalla kuin mihin on urakkasopimuksessa sitouduttu. Kyllähän sen tavallaan ymmärtää, että kun urakka on saatu tinkimällä hinta niin alas kuin suinkin, katteet pitää yrittää ottaa tinkimällä laadusta.
  Virolaisille taas Suomen urakkapalkkiot ovat niin hyviä, että niillä voi tehdä työt asiallisesti ilman vedättämistä
• Suomalaiset vanhemmat rakennusäijät ovat ihan samanlaisia. Olen nähnyt kypärättömän, valjaattoman miehen museorakennuksen pärekatolla, kuumana päivänä tupakka suussa.
  Työkaveri taas kertoi rakennusmies- isästään, joka teippasi repsottavan peukalon paikalleen ja teki töitä vaikka väkisin.Olen täysin samaa mieltä kanssasi! Suuri ongelma on myös rakennusalansuomalaisten työntekijöiden suuri alkoholiongelmaisuus. Eivät ole luotettavia, tule töihin ajoissa tai ollenkaan, jne. Moni kyllästyy siihen ja olenpa tavannut jopa rakennasalalla sellaisia, jotka haluavat palkata muslimeja kun näistä todennäköisesti harvemmin löytyy alkoholin suurkuluttajia
• Hienoa, että elvytysrahalla saadaan valmista aikaan. Jos käytettäisiin kohtuuttoman hintaisia suomalaisia, vain murto-osa rakennustyömaista olisi olemassa. Nyt saadaan enemmän samalla rahalla ja työllistettyä useampia suomalaisia rakennustyömaiden kuljetuksissa, palveluissa, matkailussa, kennustarviketeollisuudessa, suunnittelussa, kaupassa jne.
  Ulkomainen työvoima ei vie kenenkään työpaikkaa, koska niitä työpaikkoja ei edes olisi ilman näitä ulkomaisia työntekijöitä. Ulkomainen työvoima lisää suomalaisia työpaikkoja, kuten edellä selitin rakennustarviketeollisuudessa, kaupassa, palveluissa....
• Rahaa rakentamiseen on rajallisesti. Nyt se optimoidaan. Saadaan useampia rakennustyömaita, kun käytetään ulkomaista työvoimaa suomalaisen ohella. Siis, jos yksi raksatyömaa ylläpitää x työpaikkaa raksojen ulkopuolella, kymmenen ylläpitää 10-kertaisen määrän. Eli jos suomalaisia käyttäen saadaan aikaan vain 1 rakennustyömaa käytettävissä olevalla rahalla, mutta ulkomaista työvoimaa käyttäen 10 työmaata, työllistetään rakennustyömaan ulkopuolella 10kertaa enemmän ihmisiä kuin suomalaisia rakentajia käyttäen. Tämä on hienoa, koska on kohtuullista, että elvytysraha luo mahdollisimman paljon hyvinvointia ja taloudellista toimintaa koko yhteiskuntaan. Näin saadaan todella työttömyyttä torjuttua. Valtion rahoja ei pidäkään lahjoittaa pienen ryhmän ylipalkkaukseen

So – meite mehed on niisiis töötegijatena endistviisi hinnatud ja mis puudutab ametiühinguid: Hollming Works Oy ammattiliitto pomo laual on ENSV kilukarbisiluetiga lipp ja tema raamaturiiulis on nähtavale kohale seatud Karl Vaino väljaanne “Eesti NSV 1978-1988” – sapienti sat.